Alan pikkuhiljaa vihata kalapuikkoja. Lapset kuitenkin tykkää niistä ihan älyttömästi, ja lisäks ne on helppo ja nopea tehdä. Ja toisaalta: mikä tahansa on parempi kuin se iän ikuinen makarooni... Oon kuitenki luvannu itelleni, etten enää kotona syö kalapuikkoja. Hassua, että edellisen kerran oon syöny niitä joskus monta vuotta sitten,  mutta kuitenkin ihan yhtäkkiä tuli raja vastaan!

Eilen siis tosiaan syötiin kalapuikkoja. Olin kysyny lapsilta, kuinka monta ne haluaa syödä, ettei jää sitten viskattavaksi. No paistoin sitten sen halutun määrän+pari ekstraa, ettei muutamaa tarvinnu jättää sinne rasiaan. No Lenni söi vähemmän kun oli halunnu, ja ite vedin sitten vielä yhen ekstran väkisin alas. Lukas ei missään nimessä halunnu syödä lisää, olin pariin kertaan varmistanu. No ei siinä sitten mitään, syötin pari viimestä Lynnille, ja rupesin peseen pannua ja hävittään kalan hajua. Isä kun on tosi allerginen kalalle, niin edes kalapuikot ei saa haista. No juuri kun oon saanu keittiön puunattua, niin Lukas tulee kitiseen, että onks vielä kalapuikkoja, kun on ihan hirvee nälkä!!! Niin ja aikaa oli kulunu vartin verran syömisestä... No kalapuikot oli loppu, mutta jotain kalaleikkeitä (vähän vastaavia kuin kalapuikot) löyty pakkasesta, ja sellasen sitten paistoin Lukasille. Mutta hyi yök kun siinä olikin taikinakuorrutus, niin eihän se sit hyvää ollukaan! Kaavin kuorrukkeen pois, ja käskin sen kakaran syödä, kun kerta niin hirvee nälkä oli! Puolikas meni kuitenkin taas Lynnille, ja taas alko kalanhajun poisto alusta...

Tänään tein ruuaksi kanaa. Ihan perus broileria riisin kanssa. mä en vaan kykene käsittään, miten kanan valmistamisesta on pitäny tehä niin pirun vaikeeta! Ensin pitää tehdä marinadi, sillä en oo vielä Aldista löytäny valmiiks maustettuja normikanoja. Sitten pitää ruveta perkaamaan niitä pirun lihoja! Luulis että normi koipipaloissa ois lihat ja luu, mutta ensin pitää poistaa ties mitä sisälmyksiä. Sitten kun kanoista saa punaiset lihan, suurimmat verisuonet ja enimmät läskit pois, voi ne maustaa ja jättää maustumaan. Niin että kai sitä muistaa alottaa ruuan laiton tarpeeks ajoissa? Aiemmin oon tehny ruokaa rintafileistä, mutta yhtälailla nekin täyty ensin perkaa. Ja sehän onnistuu täysin aukottomasti, kun veitsen on terotettu viimeks sillon kun muuri oli pystyssä...

Huomenna on vuorossa tuttu ja turvallinen jauhelihakastike, spagetin kanssa.