Koska lapset ei syö koulussa, tehdään niille heti puolilta päivin ruoka. Joskus jaksaa panostaa ruuanlaittoon, joskus katsoo, mitä kaapista läytyy, ja heittää sen sitten uuniin (lue: paistaa ranskalaisia).

Tultiin Lauran kanssa siihen tulokseen, että kiitos suomalaisen kouluruuan, suomalaislapset on tottunut syömään erilaisia ruokia, tai ainakin edes syömään. Kiitos taas saksalaisen kouluruuattomuuden, lapsilla on täällä epäterveelliset ruokatavat, ja ne on julmetun nirsoja, kun mikään uusi ei kelpaa. Lukas sentään syö jonkin verran lähes melkein kaikkea, mutta Lennart on ONGELMA! Hän ei syö sipulia ("kun alkaa oksettaa"), ei vihanneksia ("maistuu ihan hirveelle!"), eikä oikeestaan mitään muuta kuin makaronia ja suklaavanukasta. Lisäksi molemmille on aivan normaalia jättää ruoka lautaselle syömättä, jos yhtäkkiä ei enää kiinnosta syödä. No, jälkiruuat on menny tähän mennessä aina alas... Pari päivää sitten tehtiin kalapuikkoja ja ranskalaisia, ne kelpasi.

Eilen päätettiin oikein kunnolla panostaa ruuanlaittoon, ja tehtiin mozzarella salaattia leipäkuutioiden kanssa, makaronilaatikkoa (kasvisversio Lauralle ja Lisalle, joka on kanssa kasvissyöjä) ja jälkiruuaksi mokkapaloja. Lennart oli aluksi ihan armollinen kelpuuttamaan makaronilaatikon, olihan siinä vaan makaronia ja jauhelihaa, lisäksi parmesania, jota poika itse oli siihen halunnut. Mutta kun syönnin aika tuli, niin johan muuttui ääni kellossa! "Hyi, tää on ihan hirveetä, makaronilaatikko on ihan kamalaa!" Kun käskin maistaa, niin teatraalisesti koskettiin kielen kärjellä makaronin palaseen, ja sitten saatiin vahvistus, että ruoka on ihan kelvotonta! "Yök! Mua oksettaa, täytyy mennä vessaan!"

Lopulta sain Lennartin syömään muutaman haarukallisen jauhelihoja, kun en antanut syödä vanukasta tai kakkua. Eli melkein voitettu taistelu. Toisaalta oli makaronilaatikosta jotain hyötyäkin: illalla sain Lennartin hiljaiseksi sillä, että sanoin, että jos ei rupea samoin tein nukkumaan, saa huomenna pelkkää makaronilaatikkoa!

Ollaan oltu Lauran kanssa melkein hätää kärsimässä, kun ollaan metsästetty erilaisia elintarvikkeita kaupoista, kun halutaan tehdä jotain tiettyä ruokaa. Ensinnäkin, saksalainen kerma ei vaahdotu. Eli on ihan turha haluta normaalia kermavaahtoa. Lisäksi kermaviiliä ei ole löytynyt, paljon muita hapanmaitotuotteita kyllä. Haluttiin tehdä vispipuuroa, mutta a)ensin ei löydetty mannaryynejä b)sitten ei löydetty puolukoita! c)lopulta löydettiin puolukat, mutta niitä myytiin vain 2,5kg säkeissä kalliilla hinnalla, eli ei ostettu d)mannaryynitkin löydettiin lopulta, mutta ne on aivan jauhoksi jauhettu, eli ei ryynimäisiä! No, kyllä niistäkin lopulta puuro tuli, tehtiin itelle eilen iltapalaksi mannapuuroa.

Lisäksi saksalaiset jauhot ei turpoa (tehtiin lättyjä), mehua ei löydy muuten kuin nektareina (tai no löytyi kyllä, kun tarpeeksi kauan kiersi lähikunnan isointa ostoskeskusta), eikä ranskanleipääkään löydy (tarkoitus tehdä köyhiä ritareita)!

No, mutta ainakin vanhemmille on kelvannu meidän kokkaukset. Jopa se makaronilaatikko, jota tehtiin niin iso satsi, että se riittäisi tällekin päivällä, oli illalla kadonnut.